Blogissa on esillä käsityöharrastukseni hedelmiä, muistissa itselleni sekä tutkailtaviksi kanssaharrastajille. Minut tavoittaa; puikotettu@gmail.com

28.10.2015

Antaa kaikkien sukkien kukkia vaan

Se on välillä semmoinen juttu, että meinaa työt haitata vapaa-aikaa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Neulottuahan on tullut joka tapauksessa, mutta viimeinkin pääsin taas tälle datailun asteelle. Tuossa jokunen posti taaksepäin aloitin ihan tavallisia raitasukkia. Siitä lähti vähän keulimaan tämä raita-asia, ja niitä tuli sitten useammat.

Tästä sukkaparista se alkoi. Novitan 7-veljestä Tweed -lankaa on suurin osa, höysteenä valkoista ja ruskeaa. Perussukat.
Tähän se sitten jatkui, kun samoja lankoja jäi vielä vaikka millä mitalla. (niitä jäi kyllä vieläkin, mutta ruskeakyllästys iski) Vähän ehkä naisellisempi versio tämä, ja taitaa olla naisten kokokin, muistaakseni 38 korvilla.

Perussukan neulominen on toisinaan hyvinkin vapauttavaa, senkun vaan neuloo suoraa pötköä sen suuremmin ajattelematta, ja joulun lähestyessä ei varmaan yhtään ylimääräistä paria jää käsiin, joten raita-ajatus perussukkaan yhdistettynä huvitti edelleen, pikkuinen mutta tuli kuitenkin matkaan; ideat loppuivat. Äkkiäkös Googlen kuvahaku näytti millaisia raitasukkia on maailma täynnä, niin pääsin jatkamaan sukkalinjastollani.



Molemmissa näyttelee pääosaa kuuluisat 7 veljestä. Tämä idea oli minusta hauska, ja jossain blogissa kerrottiinkin, että tämä on kotoisin Jonna Hietalan kirjasta nimeltä Kerällä. Minä tyydyin katselemaan kuvia muiden tekemistä, ja siltä pohjalta sovelsin näistä omat versioni, toiset vähän pidemmällä varrella vielä.

Raitojen jälkeen ei vieläkään huvittanut sen kummemmin mitkään pintaneuleet, niin päädyin neulomaan yhdet kestosuosikkikirjotkin lisää. Edelleen veljekset kilpajuoksussa. Poikkesin mallista sen verran tällä kertaa, että tein vähän pidemmän joustinneuleen alkuun, ja ainaki minun silmääni se tuo mukavaa vaihtelua tämän mallin kohdalla. 



Sukkaa pukkaa vielä yksi pari. Miehen veljentytön jalka kasvoi jo ulos ihan ensimmäisistä lahjasukista, joten äkkiä neulomaan uudet. Kuvio ja väri olivat niin tykätyt, että pyyntönä olikin lisätä vain yksi kuviokerta pituuteen. Lopputulos hyvinkin tuttu jo varmasti kaikille, pienet piirakkasukat.


Seuraavaksi koko sukkapoppoo, kylläkin ilman näitä pikkuisia, ne kun jo menivät suorinta tietä toimitukseen, eli postilaatikkoon.

Sellainen sekamelskasakki

Palaan posteissani taaksepäin toisessakin asiassa; pilttipurkit. Sain niitä silloin niin suuren kassillisen, että päädyin vielä hyödyntämään niitä. Uusimmassa Suuri Käsityö -lehdessä oli ideioitu lasipurkkien ympärille vähän verkkomaisempaa virkkausta kuin omani ensimmäiseen kokeiluerään. Lehden toteutus näytti mielenkiintoiselta ja suhteellisen nopealtakin virkata, mutta halusin vähän vielä tuunata itse lasiakin. Netistä löysin Pintanikkarit -sivulta lasille sopivia maaleja, jotka eivät hirvittävän kalliitakaan olleet. Parin päivän kuluttua ne jo postimies minulle toimittikin. Kuvasaldoa siitä savotasta tässä.

Vasemman puoleinen sinisellä etiketillä oleva spraymaali antaa lasille huurteisen, jäätyneen näköisen pinnan. Oikeanpuoleinen spray on helmiäislakkaa, jolla saa viimeisteltyä lasille hohtavan pinnan.



huurrettuna

lakattuina
Näistä jäi tietenkin taas korkkeja yli, ja lehden ideassa korkitkin oli hyödynnetty tässä samassa toteutuksessa. Korkki päälle, jotta purkki näyttää ns.kokonaisemmalta. Korkkiin oli kylläkin porattu reikä, tuikun mentävä sellainen, ja sen jälkeen maalattu nekin hopean värisiksi.

Tarvittavat työkalut; akkukone, sopiva poranterä (=jolla saa sen tuikunmentävän reiän), ja hopeamaalia.

Porattuja korkkeja maalattuina, ja kuivumassa.

Tällaisia sain sitten siis aikaiseksi, ja minusta tuo näyttää oikeastaan aika hyvältä, että se korkkikin on mukana.
Loppuihin purkkeihin täytyy vielä virkata verkot ympärille, ja taas on mukavia lahjoja antaa vieraille, tai viedä itse mennessäni kyläilemään.

Lisäksi innostuin tuunaamaan lyhtyjen laseja tuolla huurremaalilla.
Ennen tuunaamista

Tuunaamisen jälkeen. Minusta nämä lyhdyt paranivat huomattavasti, koristesydämet erottuvat ihan eri tavalla, kun laseista ei näy kirkkaasti läpi, ja valokin on tunnelmallisemmin hohtava.

Kyllä minä niin mieleni pahoitin...kun en saanut niitä räsymattosukkia aikaiseksi vaikka miten yritin...

Jokohan sitä näillä saisi?

Huurteista talven aloittelua itse kullekin 8)


1 kommentti:

San sääki ny jottai.