Blogissa on esillä käsityöharrastukseni hedelmiä, muistissa itselleni sekä tutkailtaviksi kanssaharrastajille. Minut tavoittaa; puikotettu@gmail.com

23.5.2016

Elämän kevät

Jopas on viime päivityksestä aikaa kulunut jo yli kuukausi, mahtoko tul tän blogi tähä asti pisin tauko?

Otsikon mukaisesti nyt on eletty oikeaa elämänkevättä mää vaa sanon. Tämän kevään aikana on yksi asunto myyty ja toinen ostettu, ja jälkimmäisestä kohtapuoliin keittiö remontoitu. Siitä saatan julkaista uutuudenvillityskuvia tännekin, kunhan viimeisetkin listat ovat paikoillaan.

Jottei hommat vaan loppuisi kesken on myös yksi lukukausi taloushallintoa saatettu tämän kevään aikana päätökseen. Todistustenjakokevät ei vielä koittanut minun kurssille, mutta läheni ainakin huomattavasti taas. Jostain syystä siis on vähän muu datailu päässyt venahtamaan, MUTTA, hätä ei ole tämännäköinen, nimittäin neulomukset ovat itsepintaisesti pysyneet kaikesta sekoilusta huolimatta matkassa! First things first ;)

Aloitetaan siitä mihin viimeksi jäätiin.


Kesän ensimmäinen bambutiskirätti, ja jo surullisen kuuluisat kämmekkäät. VIIMEINKIN ! siinä se kämmekäspari nyt on. Käsimalleja oli nyt vähän huonosti saatavilla, ja omiakin käsiä pitäisi olla neljä, että saisi kaksi kuvattua, joten Helga-kämmekkäiden tähdenlento on tällä erää hyvin lyhyt.

Bambusortti on jo viime kesästä tuttua tiskikukka-mallia, ja nyt en osaa tarkaksi sanoa minkä valmistajan bambusekoitusta langat ovat, sillä kaivelin bambulankakassin pohjalta vain toisiinsa sopivat jämäsävyt. Tiskikukan ohje laitettakoon tähänkin yhteyteen vielä (klikkaa tästä), tämä kun tuntuu olevan monen neulojan kesäsuosikki nopean valmistumisen vuoksi, sekä tästä saa mukavan tuliaisen/viemisen mökille tai muuhun kesäreissuun.

Jatketaan Helgan värimaailmassa. Jouduin perhana töihinkin taas kaiken muuttohässäkän jälkeen, ja niin joutui kässäkassikin taas seurakseni valvomaan. Jossain vaiheessa kässäkassin vatsaan on joutunut oksennusta, ja tässä vaiheessa se tuli ulos.


Siinä koko sisältö. Ja Helgakämmekkäiden väriä lupasin ensin, ni ruvetaas ny sit perkaa.


Kesän ensimmäiset rusketukset löytyvät jaloista! Alimmat kaksi paria ovatkin jo moneen kertaan esitellyt Piirakkasukat ja Drops Designin kirjoneulesukat. Kummastakin löytyy ohjelinkki blogin oikeasta reunasta ohjeet -osiosta, ja Silmukat kuvina -linkkien takaa monia kuvia eri väriyhdistelmistä, nämä kun ovat minun lempparisukkamallit.

Mutta sitten ylimmät. Nyt on ihan eka kertaa minulla kokeilussa Ullaneuleen sivuilta löydetyt Petäjä -sukat. Kattotaas tarkemmi.

Lanka Gjestal Janne, 2 x 50g kerät. Puikot 2,5mm hiilikuitu

Nää o tämmöset. Kuvio toistuu mukavasti joustinneuleessa, jonka takia sukista tulikin kauttaaltaan hyvin istuvat. Ohjeessa oli käytetty melko lailla ohueampaa lankaa, ja siksi kannattaakin sukkia aloittaessa huomioida langan paksuus. Näissä sukissa silmukoita on 48/sukka, mutta ohjeessa oli paljon enemmän. Sukan kuvio on helppo soveltaa eri paksuisille langoille. Ohje TÄSSÄ.

Kirjoneulesukat ja Piirakkasukat oli puikoteltu Novitan veljeksistä, mutta tässä sukkaparissa pääosaa näyttelee Janne Gjestal. Gjestal lankoja olen nyt jonkun verran neulonut, Maijaa ja Jannea juurikin, ja muuten tykkään kovasti, mutta kuulkaas tässä on solmuja!



 Näistä solmuista en tykkää ! Onko joku muu huomannut saman? Että kuinkahan yleistä tämä mahtaa olla Gjestal langoissa, vai sainko vain sattumalta vähän huonomman erän. Muuten kaikinpuolin mukava lanka neuloa, ja huomattavasti 7-veljestä pehmeämpää, mutta kuitenkin kestävääkin.


 Oho! Tää kuva varmaa änkes vaa mukaa ku muutki ruskeet oli. ..Noei, en ehtinyt vapuksi mitään kirjotella tänne, niin palattakoon munkkien verran siihenkin tunnelmaan. Jokainen oman arvonsa tunteva bloggaaja esittelee munkkinsa vappuna, eikö ? ;)

Suklaan sävyistä kesäisempään mansikanväriin, joka muuten pihalla jo kukkii kovasti.



Tämäkin sukkapari taisi viimekerralla olla vielä kesken. TeeTeen Tundra -alpakkalangasta neulotut palmikkosukat. Oikeastaan nämä ovat minusta enemmän perussukat kuin mitkään palmikkosukat.
2o 2n -joustinneuleessa on 2o:n kohdalla neulottu yksinkertaista kahden silmukan palmikkoa. Ei edes apupuikkoa tarvittu, ni mikä lainka semmone palmikko sit o ? Joka tapauksessa, tässäkin riitti hienosti kaksi 50g:n kerää, vaikka ostaessa kyllä olin aivan varma että ei sukkapariin riitä. Ja niin vain vielä jäi ylikin.


Yövuoron pikkutunneilla valmistuneet lasten piirakkasukat, ja perussukat raidoilla höystettynä. Lankalaihariteemassa 7-veljestä kulutettu varastosta.



Pitkästä aikaa myös parit frillahuivit ! Nämäkin lienee syytä perustella lankalaiharin puitteissa, nimittäin sinänsä tämä malli ei enää kovin paljoa kiinnosta, mutta näkyy vieläkin jokunen frillakerä olevan jemmassa. Jokunen aina johonkin väliin, niin eiköhän nekin sieltä varastosta vielä kulu.

Toukokuun alkupuolella vietettiin Ainon päivää. Minulle se oli varsin mukava päivä, kuvilla kerrottuna se näytti tältä.



Kyllä, sain mitä parhaimman nimipäivälahjan ! Mies, joka meillä asuu, oli tällaisen putiikin bongannut Harjavallasta, kun työnsä puolesta niillä suunnilla liikkui. Itse käsityöliikkeessä vouhotin niin innoissani lankojen seassa, että unohdin sieltä ottaa muutaman kuvan tänne näytille.

Kuvakollaasissa on jo esillä lahjakortilla kahmittu saalis; Vuorelman veto -sukkalankaa, kaksi kerää alpakkaa ja pikkupuikot, sekä bambulankakassiin sinisen täydennystä.

Näitähän piti päästä heti hypistelemään, ei tunnu missään vanhat varastot kun on uusia lankoja hypisteltävinä. Miehen veljentytölle on toivottu alpakkalapasia, joten siitä sain syyn ensimmäisenä avata sekä puikkopaketin että molemmat alpakat. Tällaista tuli.


Silmukoita 8/puikko, ja kuvio yksinkertainen vinoruutu, mutta minusta hyvä malli sikäli, että sillä saa helpon kirjoneuleen lapaseen, joka tuo mukanaan lisää paksuutta. Nämä ovatkin jo saajansa käsiä lämmittämässä.


Neuleiden jälkeen innostuin välillä virkkaamaan, ja yövuoroihin tarvitsin simppelin mallin, jossa ei tarvitse koko ajan seurata ohjeita. Valitsin langaksi Dropsin Alpaca Silkiä, jossa on 70% Baby alpakkaa ja 30% Mulberry Silkiä. Lanka on sen verran ohutta, että ajattelin sen sopivan hyvin virkkaukseen.


Tällaista aloittelin; tunnetaan myös krokotiilivirkkauksena. Tämä muoti on vissiin jo iät ja ajat sitten mennyt, mutta kappas vaan minä löysin sen nyt ihan ensimmäistä kertaa.




Suomuja alkoi tulla oikean näköisiä, mutta sitten en tiedä mitä tapahtui.


 No. Tiädämmää. Krokotiilivirkkaus oli ihan mukavaa tehdä, mutta liian hidas tekniikka huiviin, johon oli tarkoitus saada vähän pituuttakin. Lisäksi kun krokotiilia alkoi kertyä useampi kerros, se tuntui vähän liian tönköltä. Huivikäytössä malli olisi myös vähän kärsinyt, kun työssä olisi ollut selkeästi oikea ja nurja puoli. Ravelryn ohjeparatiisista löysin sitten tämän juoksevamman mallin.

Sattumalta uuden ohjeen värikin oli melkein sama kuin valitsemani lanka. Mallin nimi on Maureen Scarf, ja linkki ohjeeseen on TÄSSÄ.





Nyt on kiritty kevään käsitöitä taas tapetille, ja voidaankin varmaan keväästä jo siirtyä kokonaan pois. Kesä on täällä, siitäkin muutama otos vielä, vaikka lomaan on vielä aikaa.


Kesätapahtumia alkaa olla jo nähtävillä, kollaasi on Kokemäen Tuohitorin rompepäiviltä.


Ulkolettuja :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

San sääki ny jottai.